Kun puhutaan nukeista ja puhuvista päistä, jonkun ulkoisen motivaation tai motivaattorin, agitaattorin, ohjaamista toimijoista, tulee ensimmäisenä helposti mieleen propagandalla johdetut poliittiset puolueet kannattajineen. Ehkä toinen maailmansota, yleislakko tai vallankumous. Ajattelua aiheen tiimoilta ei kuitenkaan kannata rajoittaa ensimmäisiin mielikuviin, etenkään näin laajassa aiheessa.
Itsestäänselvien esimerkkien lisäksi ulkoisia motivaatioita voi olla vaikka kuinka paljon ja vieläpä päällekkäin samaan aikaan vahvasti voimissaan. Kuinka usein pysähdyt ajattelemaan miksi teet mitä teet? Kuka tai mikä sinua milloinkin ohjaa?
" You're not you when you're hungry "
Snickers 2016
Kuten Snickers tiivisti menestyksekkäässä ja tunnistettavassa mainoskampanjassaan vuonna 2016, et ole oma itsesi kun olet nälkäinen. Viesti resonoi kuulijoissa rajusti juuri sen takia että jokainen on elämässään törmännyt ilmiöön. Nälkä yllättää, alkaa vituttaa ja ahdistaa ja sattua ja nostaa ruokailun prioriteettilistan kärkisijoille. Nälkäinen ihminen on hyvin motivoitunut saamaan ruokaa. Nääntyvä ihminen tekee mitä vain saadakseen syödäkseen. Ihmiset joilla on psykogeneettinen polydipsia saattavat juoda itsensä hengiltä - siis vedellä. He eivät saa juomisesta samaa janoa sammuttavaa stimulaatiota kuin terveet ihmiset, ja kokevat olevansa kokoajan äärimmäisen janoisia siitä huolimatta että keho ei enää kestä juodun veden määrää. Perimmäinen toimintaa ohjaava tekijä näissä esimerkeissä siis ei edes ole nälkä tai jano, vaan tunne nälästä tai janosta. Jopa silloin, kun se ei vastaa asioiden todellista tilaa. Pelottavaa, eikö?
On helppoa myöntää käyttäytyneensä kärttyisästi nälkäisenä, tai tiuskineensa hirveän stressin alla, mutta entä kun samaa itsetutkiskelua pitäisi jatkaa epämiellyttävälle alueelle? Oikeisiin isoihin juttuihin, joissa syyt ja perustelut ei välttämättä ole yhtä universaaleja ja helppoja.
Koulussa opettajat saattavat arvioida oppilaitaan huomaamattaan sen perusteella ketä menneisyyden negatiivista tai positiivista hahmoa oppilas ulkonäöllään tai käytöksellään muistuttaa. Parinvalinnassa valintaan voi huomaamatta vaikuttaa kumppanin yhtäläisyydet vaikka omiin vanhempiin tai muihin ihailtuihin auktoriteetteihin. Taustalla voi olla muistoja, hyviä ja huonoja. Kuitenkin se mikä tässä on tärkeää, on että näihin asioihin ei voi vaikuttaa ellei niitä itse näe ja ymmärrä. Tämä on myös yksi syy miksi terapiaa suositellaan kaikille, eikä vain niille jotka kokevat sitä tarvitsevansa.
Terve sisäinen motivaatio on yksi tiimityöskentelyn tärkeimmistä elementeistä, sillä sen varaan rakentuu niin moni muu asia, kuten sitoutuneisuus ja konkreettiset yhteiset päämäärät. Henkilöllä jonka motivaatio on kunnossa, on aina hyvä syy nousta aamulla sängystä, ja aina hyvä syy antaa täysi panoksensa tiimityössä. Hän on läsnä omasta tahdostaan eikä rangaistuksen pelossa, kuuntelee aidosti oppiakseen eikä ainoastaan kyetäkseen vastaamaan tenttikysymyksiin. Jos motivaatio puuttuu, syyt paikalle tulemiseen on korkeintaan pinnallisia. Pinnalliset syyt, olivatpa ne sitten länsäolopakkoa tai uhkaa opintopistemenetyksistä, on sellaisia jotka on helppo kaataa tekosyillä. Sitä saattaa nukkua liian pitkään muka vahingossa, ja päättää ettei nyt enää kannata mennä kun poissaolo- tai myöhästymismerkintä on jo saatu. Sitoutuminen kärsii, tai pahimmassa tapauksessa puuttuu kokonaan. Sitoutumisen puute johtaa tilanteisiin joissa jäädään pois aina kun se on mahdollista. Työtunnit täynnä? Mahdollista ottaa sairaspoissaolo terveenä ilman sanktiota? Mahdollisuus "etätyöhön" ilman että oikeasti teet töitä etänä? Näihin tilaisuuksiin tarttuu ihminen jonka sisäinen motivaatio puuttuu. Sitoutumista hatarasti ylläpitää ulkoinen motivaatio, useimmiten sanktion uhka, ja jos se saadaan väistettyä tai kierrettyä jotenkin niin siihen tartutaan. Jokainen varmaan ymmärtää miten helppoa on tehdä päätös jos vaihtoehdot on mennä työhön jota vihaa tai olla menemättä ja saada silti sama palkka.
Katso peiliin, tarkkaile toimintaasi kriittisesti. Mitä tunteita asiat joita teet tai "joudut tekemään" herättävät sinussa? Mistä tunteet johtuvat? Mitä asialle voisi tehdä? Henkilökohtaisesti olen havainnut että jos joku projekti, palaverit, tuntuu vastentahtoiselta niin se voi hyvinkin johtua omasta sitoutumisen puutteestani joka voi johtua siitä ettei oma rooli projektissa ole selvillä, tai ylipäätään projektin kulku ja päämäärät. Kun asiaa tarkastelee laajemmin, päästään siihen miksi yrityksissä ja tiimeissä on tärkeää määritellä ja tehdä selkeästi ymmärrettäväksi keskeiset tavoitteet, arvot, visiot. Se on todella vaikeaa jos mennään liian abstraktille tasolle mutta ilman päämäärää on todella vaikeaa sitoutua matkaan. Me tarvitsemme työkaluja sisäisen motivaation kasvattamiseen ja siitä huolehtimiseen, koska yrityksessä, jonka työntekijöiltä puuttuu sisäinen motivaatio, kaikki kärsii ja voi pahoin.
